Alussa taas

Olen saattanut unohtaa blogin kirjoittamisen taidon, ehkä ei sen niin väliä. Kunhan kirjoittaa. Tämäkin on kastettu jo niin moneen otteeseen, mutta kuten sanotaan rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ehkä kuitenkin pitäydyn tässä, sillä sitähän elämä parhaimmillaan on: ruusunpunaisten lasien värittämää unelmaa. Minun lasini ovat kuitenkin olleet harmaat pitkään, mutta kai sekin on sitä elämää - ettei aina kylvetä siinä väriloisteessa.

Olen päättänyt elämässä kaksi asiaa: että olen minä ja toiseksi sen, että kunnioitan matkallani elämää. Näillä eväillä pitäisi päästä pitkälle ja samalla poimia onnen almuja matkalla. Haluan tehdä rauhan itseni kanssa ja tämä määränpää mielessäni lähden elämäni seikkailulle. Sekavaa ja silti niin ihanaa, tästä se lähtee.