lauantai 4. helmikuuta 2012

"taide on vakava asia gorillanaamio päässä"

Mä rakastan meidän asuntoa, sen korkeita huoneita, erikoista muotoa, sijaintia ja sitä, että se huokuu historiaa. Sisustus on ehkä liian moderni sen 1900-luvun alun ilmeelle, mutta jollakin tavalla se tuo asuntoomme epäsovinnaista särmikkyyttä. Onhan tässä kämpässä myös vikoja, patterit litisevät ja kylpyamme on pohjalta ruosteessa. Olen kuitenkin rakastanut tätä kämppää joka hetki ja sekunti aina siitä lähtien kun näin vuokrailmoituksen netissä, sitä voi nimittää rakkaudeksi ensisilmäyksellä. Vuokrakin on niin törkeän edullinen, että en haluaisi luopua tästä kämpästä ikinä! Valitettavasti tuleva syksy pelottelee jo ovella.. Samppa aikoo hakea Namibiaan vaihtoon ja pelkään, että joudun luopumaan paikasta jota kutsun kodikseni.

Olen huomannut katselevani kotimme seiniä, miettien miten sieltä tai täältä puuttuu taulu tai hylly ja aina tulen surulliseksi muistaessani, että ehkei sille enää puolen vuoden päästä muutenkaan olisi paikkaa. Asuntoa voisi nimittää suureksi taidegalleriaksi, sen seinät ovat kuin luotu erilaisia taidekuvia varten. Tämä on kuin maalauksien ja valokuvien paratiisi. Tämä on minun paratiisini.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Taiteesta puheenollen minun on pakko esitellä Sampan maalaus.. (Sampan lukiessaan tätä tekstiä minun kirjoittaessani, hän huomautti että "LUONNOS" ei maalaus.. ja siis Samppa ei olisi halunnut että esittelen keskeneräistä työtä). En osaa edelleenkään päättää pidänkö tuosta maalauk..LUONNOKSESTA vai en. Tuo tekelehän on siis kooltaan vähän yli kaksi metriä korkea ja n. puolitoista metriä leveä (Samppa lähti hakemaan mittanauhaa...). Samppa pyysi minua olemaan ääriviiva-mallina tuota tehdessään ja pyysi minua asettumaan tuohon asentoon.. Kun hän sitten alkoi saada kankaalle enemmän kuin pelkät ääriviivat, katselin maalausta ja yhtäkkiä minulle valkeni jotakin! Keskustelu meni jotenkin näin:

Minä:" Miksi tuo nainen näyttää siltä että se masturboisi??"
Samppa:" No niinhän se tekeekin, enkö mä muka kertonut?"
Minä: " NO ET! Jos olisit niin se ei varmasti olisi tuossa!!"

Nyt meillä on siis minun mitoissani oleva masturboiva nainen seinällämme.

No taidehan on subjektiivista.

-Jenni

Lopuksi vielä Sampan musiikkitoive:

4 kommenttia:

Hei mähän lennän kirjoitti...

hitto, vietnamin kone ei halua nayttaa sun kuvia :-( kamalaa jos joudut muuttamaan unelma-asunnostasi pakon edessa...! (Kylla ma haluan myos olla sellainen hyva ystava muille. Tuntuu kuin pelaisin omassa tiimissani (team), enka muiden. Se saa minut ei ehka itserakkaaksi mutta pyorimaan itseni ymparilla(ehka se on sitten itserakkautta). Ei se ole oikeaa ystavyytta jos ei pelaa samassa tiimissa kuin ystavansa. Katkaisin valini mariin viimevuonna, koska han sai minut tuntemaan pahoin henkisesti.. En siis syyta sinua jos haluat katkaista valit, vaikka toivon ettei tarvitse menna siihen)

Jenni kirjoitti...

Ei. Sä oot jo osottanu mulle että oot ottanu askeleen parempaan päin, nyt on mun vuoro tehdä samoin sun kohdallasi. :)

Rania kirjoitti...

Eikä! Et saa luopua kämpästä! Se on mahtava taidegalleria-asunto!

Hei mähän lennän kirjoitti...

Jenni! <3