viiden yön päästä olen jo isossa kaupungissa. Miten me tullaan pärjäämään? Juuri luin uutisista, että New Yorkissa oli ammuttu lähellä Empire State buildingia. Pelottaa. Matkakuumetta ilmassa kenties?
Kummia juttuja tapahtunut.. Olen saanut stalkkaajan. Hänen mielestään omaan erityisen miellyttävän äänen. Outoako? Kyllä. Yhtäkkiä mun olemassa olo huomataan ehkä enemmän kuin tahtoisin ja silti ne joiden tahtoisin huomaavan minut, eivät uskalla/halua sanoa enempää kuin "terve".
Jatkoin työsopimustani Subwaylla, ilmeisesti musta on tulossa vuoden työntekijä kun tapaan asiakkaita vapaa-ajallanikin. heko heko.
Kivoja kehujakin on sadellut, tässä muutama niin muistan ne sitten pahana päivänä: "Et esitä mitään muuta kuin olet. Olet niin välitön, ihan kuin pikkulapset" , "Olet niin aurinkoisen oloinen, positiivinen persoona jolle on helppo tulla juttelemaan", "Sä oot hauska, saat mut nauramaan.. se on harvinaista". "Minä pidän sinusta".
Nyt kuitenkin.. Tylsä lauantai. Voi kun jotakin tapahtuisi. Jotakin mikä mullistaisi maailmani. Mitä tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti