I got to run run run away!

Minulla on rakastaja joka pitää minun rääkkäämisestäni, se nauttii kun lihakseni alkavat huutaa hoosiannaa ja kun sykkeeni nousee pilviin. Rakastajani rakastaa laittaa minut koville, haastaa minut yhä raskaimpiin ja raskaimpiin otteluihin ja juoksemaan aina vain kauemas ja kovempaa. Rakastajani nimi on kuntosali. 

En edelleenkään  usko endorfiineihin. Uskon itsensä voittamisen tunteeseen ja siihen kun juoksee ahdistusta ja pahaa oloa karkuun. Juostessani tunnen eläväni ja korvissa soiva musiikkini saa minut ajoittain juoksemaan raivosta ja toisinaan näyttämisen halusta. Maailmassani on vain minä, musiikki ja määränpäätön matka (hah. kun juoksumatolla juoksee ;D)

En ole kahdeksaan kuukauteen saanut yhtäkään paniikkikohtausta. 

Maailmassani soi:

Meillä on maailma ja tuulet sen
Sinulle laulan ja sinä kuulet sen
Ja kuitenkin lähelläsi tuskin uskallan hengittää
Vaikka vuoksesi myrkkyä joisin voisin karhuja kengittää

Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö

Maailma on kaunis vaikka tiedä en
Tiedätkö sinä mitä tarvitsen
Tunnen olevani lähelläsi vaikka kaukana oisinkin
Sen sinulle kertoisin, jos oisit minun ehkä voisinkin

Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö
Ja kun herään yöllä yksin nimeäsi huutaen
Tiedän mikään ei palaa ennalleen

Maailmassa minne meen
Mitä siellä ilman sinua teen
Jonain päivänä kamppaillen pelkoni sokaisen
Sydän rinnassa pamppaillen tulen luoksesi tokaisen

Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö
Ja kun herään yöllä yksin nimeäsi huutaen
Tiedän mikään ei palaa ennalleen

tässä oli hypetystä siitä, miltä liikunta tuntuu!