perjantai 30. marraskuuta 2012

kouluprojekti

Mulla on ollut kamala kiire kokoaika kaikkien kouluhommien kanssa. Tää viikko oli ehdottomasti syksyn rankin, mutta oli se omalta osaltaan myös antoisin. Oltiin kolmena päivänä kahdella eri ala-asteella tekemässä työpajateatteria kiusaamisesta. Tarkoituksenamme oli siis puuttua koulukiusaamiseen ja meidän kohderyhmämme olivat 1.-2.luokkalaiset. Teemana oli tontut. En jaksa kokonaisuudessaan selittää mitä työpajateatteri tarkoittaa, mutta kyse ei ole näytelmästä vaan osallistavasta teatterista. Lapset olivat siis apureitamme ja ohjaajiamme, sekä ajoittain toimivat myös näyttelijöinä. Yhdessä teimme kiusaamista koskevan näytelmämme hieman paremmaksi. Näytelmässämme lapsia ehkä eniten järkytti Tiuku-tontun teippaaminen tuoliin. Oma roolini oli näytellä tonttua joka ei varsinaisesti osallistu kiusaamiseen mutta ei tee myöskään mitään sen lopettamiseksi, eli olin hiljainen  hyväksyjä.

Kuvassa vasemmalta: Mestari-tonttu, Tiuku-tonttu, Lanttu-tonttu, Patti-tonttu, Saunis-tonttu (aka saunatonttu) ja älyttömän taitava jokerimme.


Tässä vielä yksi keskustelu jonka kävin erään lapsen kanssa:

Lapsi: "Miksi sulla on noin punaset posket?"
Minä: "No siks ku mä oon tonttu"
Lapsi: "Ai ootsä ihan oikea tonttu??"
Minä: "Joo. Sillon kun mulla on tämä tonttulakki päässä ni mä olen ihan oikea tonttu, mutta muuten mä olen ihan vain Jenni."
Lapsi kuiskaten: "Laita se lakki päähän!"

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Vuoden ekat pikkujoulut

Vietettiin vuoden ensimmäisiä pikkujouluja opiskelijaporukan kesken Kirsillä. Pikkujoulut toteutuivat nyyttärihengessä ja jokainen toi jotakin syötävää, itse vein jouluomenalimpparia ja haribon karkkeja. Oli kyllä hauskaa viettää aikaa porukassa jossa ei tavallisesti sitä kovinkaan paljoa tee. Tutustuin myös muiden "luokkien" opiskelijoihin ja juttua riitti. Leikittiin hauskoja leikkejä, sekä vain tapamme mukaan pälisimme ja söimme. Ruokaa oli taas niin paljon että sillä olisi voinut ruokkia etiopialaiset. Kymmenen aikaan illalla siirryimme torinrantaan ihailemaan ilotulitusta ja sieltä sitten lähdimme epätoivoisina etsimään kapakkaa jonne mahtuisi 15 henkeä.. eipähän löytynyt kovin helposti, melkein kuin  olisi mallasaproa suorittanut (ilman sitä juomista), sillä niin moneen paikkaan astelimme sisälle vain todetaksemme ettemme mahdu sinne. Viimein siirryimme vanhalle paloasemalle jossa oli Bossa Nova-ilta. Siellä viihdyinkin yhteen asti yöllä ja törmäsin ihanaan työkaveriini Tuomakseenkin jonka kanssa lörpöttelimme pari tuntia niitä näitä. Oli kyllä hauskaa :)










lauantai 24. marraskuuta 2012

pari lisäkuvaa sitseiltä

Nämä kuvat on puhtaasti varastettu osoitteesta: http://prosessikilta.kuvat.fi/kuvat/2012/Antiikkisitsit/Kalle+H./  ja ovat kaikki siis tämän Kalle Hn ottamia luulisin.


kuva: Kalle H
Kuva: Kalle H
Kuva: Kalle H
Kuva: Kalle H
Otin siis vain kuvat joissa esiiinnyn itse, kuten voitte huomata niin viimeisessäkin kuvassaposeeraan taustapiruna. lol

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

surullinen kännitarina

Nyt seuraa surkuhupaisaa humalatarinaa eiliseltä :D lol. Pirre pyysi kertomaan kaiken, joten tässä tulee:

Olin eilen kone-prose-lastari-sitseillä, joiden teemana oli Toogabileet. Olen aiemmin ollut vain vuosijuhlasitseillä joten oli tämä aika uusi juttu mullekin. Sitsit alkoivat mukavissa merkeissä, olihan se aika huvittavaa kun oikealla puolellani istui  konekillan puheenjohtaja aikuisten vaipoissa esittäen Cupidoa (plaseeraushan meni tyttö-poika-tyttö-sydeemillä). Illan mittaan laulettiin, puhuttiin, laulettiin, juotiin, syötiin kylmää ruokaa (jotakin unirestan spagetttilihavuokaa), laulettiin ja juotiin. Oikealla puolellani istunut Cupido humaltui siihen malliin, että heittäytyi villiksi ja alkoi jakaa rakkautta niin innolla että muksahti pian pöydällemme niin, että pöytä taipui siten, että juomamme ja ruokamme valuivat lattialle. Söpöt tarjoilija-fuksipojat siivosivat sotkut ripeästi ja Cupido vietiin syrjään sohvalle nukkumaan päätään selväksi spagetit takapuolessaan, näyttäen siltä että vaippa oli falskannut. Olihan se huvittavaa. Onneksi tilaisuus oli täynnä lastentarhanopettaja-opiskelijoita, joten eiköhän hän jostakin löytänyt vaipanvaihtajan itselleen. 

Juomia oli jatkuvasti tarjolla ja hyvännäköinen tarjoilijapoika piti huolen, että kossu ei kenenkään snapsilasista loppunut, jäynänkin he meille tekivät ja yhdessä välissä lasissamme oli viinan sijasta vettä. Mikä oli ihan hyvä veto. Humalatilaa tuli hankittua niin lahjakkaasti, että viiden tunnin jälkeen naurut ja hymyt alkoivat minun osaltani hyytyä. Oli minulla siellä ihastuskin, mutta harmikseni huomasin hänen tulevan turhankin hyvin juttuun erään meidän opiskelijan kanssa, poikahan oli saanut Cupidon nuolesta kahdesti.. minua Amorin nuoli ei valitettavasti tavoittanut... joten  päätin lähteä kotiin kun kaverinikin olivat kadonneet. Tilasin taksin ja sitä odotellessani tarjoilijapoika tuli luokseni juttelemaan, sääli että hän oli pikkuveljeni ikäinen :D ei käynyt nyt kyllä flaksi näissä bileissä, mutta joo. Taksista jouduin maksamaan 20e!!!!!!!! (vitutti kun tajusin jälkeenpäin, että perkele..Tuohon aikaan olisi kulkenut bussejakin ja minähän omistan bussikortin) Vaikka yritinkin ruinata opiskelija-alennusta. Kotona laskuhumalani saavutti huippunsa ja sain angsti-itkukohtauksen ja soitin ystävälleni Suvimarialle. Hän kuunteli minua vaikka sanoistani ei nenän tukkoisuuden vuoksi saanutkaan enää selvää ja vakuuttelujani siitä että en ole edes humalssa.. Enpä, puhelu päättyi siihen kun pohdin pyyhe päälläni, että kävinkö suihkussa?? Mitään muistikuvia tapahtuneesta ei ollut, mutta kaikki merkit viittasivat minun käyneen suihkussa. Hahha.. kamalaa, lähimuistini oli siis kadonnut täysin. Yöllä heräsin hirveään kipuun jaloissani ja siihen etten kyennyt liikuttamaan niitä.. Aamulla en enää muistanut oliko kyseessä uni vai olivatko jalkani olleet jonkun puutumisen vallassa yöllä. Aamulla aikaisin nousin sitten reippaana tyttönä luennolle pitämään luonnontieteiden-esitelmää äänestä. Pakko siis todeta että ehkä sitsit eivät ole ihan ne mun juttu. Nyt ymmärrän miksi suurin osa teekkareista on alkoholisteja.. tai tulevia sellaisia.

ps. Pirre, skypetellään sitten joku päivä! :)








ja vielä höpötysvideo ennen sitsejä:





keskiviikko 14. marraskuuta 2012

identiteettikriisiä ilmassa

Voivoi ja lämmin leipä. Värjäsin kaksi kuukautta sitten tosiaan hiukseni tummemmiksi. Tykkäsin hiuksista ja varmasti ne sopivatkin minulle paremmin kuin vaaleat. En kuitenkaan jostain syystä sopeutunut väriini, lisäksi se alkoi hiljalleen muuttua punertavaksi hiuksissani olevan voimakkaa punapigmentin vuoksi. Koin vaalean enemmän omakseni, ehkä se heijastaa mukavasti sisäistä blondiuttani.. joten menin tänään kampaajalle ja lähdin soutaamaan ja huopaamaan. Nyt ollaan takaisin alkutilanteissa. Operaationi Back to Blonde, onnistui odotettua paremmin.. Ajattelin lähteväni salongista kusenkeltainen tukka mukanani.. no väri ei vielä ole täysin se mitä haluan mutta kelpaa. Hiusparkani joutuvat kestämään kulutusta ihan kunnolla :(:(




tiistai 13. marraskuuta 2012

postia

Hahaaa.. Sain tänään ehkä elämäni parhaimman kirjeen.. ai keneltä? No minulta itseltäni ja tässä tulee videota kun luen sen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Enjoy!


perjantai 9. marraskuuta 2012

Rakas Joulupukki (äiti)

Heh heh. En oikeasti odota saavani joululahjoja, mitä nyt suklaakonvehteja korkeintaan. Olenhan jo aikuinen,  ja Joulupukki jakaa perinteisesti vain lapsille lahjat. Itse odotan joulussa eniten perheen kanssa yhdessäoloa ja hyvää ruokaa (vehnäjauhoineen ja sokerineen HUOM!). Kiireetön rauhallinen tunnelma ja lumisade riittävät minulle jouluksi. Mutta kuitenkin, onhan se hauska väkertää itselleen lahjalistaa, mitä sitä tarvitsee ja mahdollisesti haluaa. Voinhan itsekin ostaa näitä hiljalleen itselleni kun saan tarpeeksi rahaa niiden hankkimiseen. Kunhan siis aikaani kulutan.

Tarvitsen:

1. Uuden tietokoneen / miniläppärin
    - omani hajoaa lahjakkaasti hiljalleen käsiin. Kandin kirjoittaminen on aika perseestä, kun välilyöntinäppäin
      toimii enää silloin kun sitä huvittaa.



2. Polkupyörän / uuden takarenkaan
    - Pyörästäni hajosi takarengas täysin ja sen korjaaminen maksaa 160e. Millä minä koulumatkani taitan  
      ilman toimivaa kulkupeliä?






Haluan:

1. Älypuhelin


2. Keittokirjoja



3. Lentoliput Tukholmaan



4. Villasukkia, suklaakonvehteja, lasi- ja metallipurkkeja (kauniita).


5. komean, hauskan, luotettavan (eikä haittaa vaikka se olis rikaskin) miehen käärittynä kultapaperiin ;D. (Huom, elävän!! Tiedän Hanska että olit kaavaillu mulle Pertin  hankkimista jouluksi).





sunnuntai 4. marraskuuta 2012

eikä tässä vielä kaikki

Rakas päiväkirjani.

Haluaisin kirjoittaa kevyen iloisesti, mutta syvälliset ajatukset on ällöttävän painavia. Ne painaa niin paljon, että aiheuttavat minulle päänsärkyä. Hansku sai mut eilen kiinni yksinäisyydestä, se soitti just pahaan aikaan ja kuuli sen mun äänestä.. tai siitä mitä mun äänestä oli jäljellä. Se tuli mun luo ja halasi. Enhän mä oikeasti ole yksin. Se on kumma, että oma mieli sulkee sut maailman ulkopuolelle ja syöttää pään täyteen harhaanjohtavia ajatuksia "Ei kukaan halua sun kanssa olla, sähän olet niin feikki ja äänekäs".. Tarjoan vahvuuteni itselleni heikkouksina. Äiti lukee taas jotakin hömppä-inkkarikirjaa, jossa väitetään ihmisten tekevän itsestään sairaita ja epävarmoja toistamalla "mä en pysty/osaa"-mantraansa.

Lisäksi mä olen katkera ja välillä niin vihainen. Mä en ymmärrä miksi jotkut pääsee niin helpolla, vaikka ne olisi tehneet väärin. Jee jee, lähden aurinkoon bilettämään. Haista maailma paska! Mä en ansaitse tätä elämää  missä katson hollywood-leffoja ja märisen "miksi mun elämä ei oo tollasta???" ja Suvi toteaa siellä satavan feikkilunta. Oispa munki elämässä feikkilunta ja oventakana odottavia suklaarasioita ja taustabiisinä sois "nothing gonna change my love for you". Joopa joo. Ehkä mä sitten valittaisin kun kaikki on niin lällyä. :D

Mua ei ole luotu kaamoksen keskelle. Mihin se lumi suli? Ulkona on jatkuvasti yö, onkohan aurinko sammunut? Jos aurinko sammuu, ihminen tietää sen vasta 8 minuutin kuluttua siitä hetkestä. 8 minuutin ajan ihminen saa olla onnellisen tietämätön koko maailmankaikkeutensa valopilkun katoamisesta. Elämän parhaat kahdeksan minuuttia ennen kuin..

Oikeasti mulla on kaikki hyvin. pumppaan itseni täyteen vitamiinimössöjä ja puran kandin aiheuttamaa ahdistusta blogiini tunnemöykkynä, kissan karvapallo-oksennuksena. No mitä sitten vaikka elämä on epäreilua ja epäoikeudenmukaista aina silloin tällöin ja vain joitakin ihmisiä kohtaan? Karman laki. se se on, hemmetin hindut! Kunhan vitsailen, hyvinhän mulla on mennyt. senkin jakomielitautinen hullu.

Miksei positiivista energiaa myydä pulloissa? Kaikille emoille suunnattu juoma. Keksin muuten aivan mahtavan konseptin yksi päivä kuntosalilla. Hansku treenasi jossaki jalkaprässissä mun istuessa vieressä tuolissa odottamassa vuoroani, silloin keksin sen! Maailmankaikkeuden paras idea sitten penisiliinin! "Kuntoutus" hehe.. Yhdistetään kuntosali ja terapia! Terapeutti istuu vieressä kun toinen kuntoilee. endorfiini yhdistettynä mielenterapiaan. Vau. Jennin terapeuttinen kuntoilu-ohjelma. Pystyiskö tätä myymään tv-shopissa? "Osta tämä jumppapallo niin saat kaupanpäälle vain hintaan 199,90 dvd:n joka sisältää dr.philin puhetta. Voit jumpata pallollasi ja kuunnella samalla äänitettä hyväksyvistä muminoista ja ympäripyöreistä elämänohjeista, niinkuin joku todella kuuntelisi huoliasi!.. EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!......."

self-image