Boulder

Tämä kaupunki on vuorien ympäröimä, salpaavan kaunis ja sielukas. Rakastan sitä! Ja koska rakastan, pelkään että perhe ei pidä minusta. En tahdo täältä pois, sillä myin jo sieluni tälle paikalle pilkkahinnalla. Täällä maa on kuiva ja kuuma ja heinät ratisevat askelien alla. Kaikkialla on peltoja, mutta horisontissa siintävät vuoret. Kaupunki on pieni, mutta täällä on silti kaikki. Haluan viettää täällä vuoteni. En olisi voinut unelmoida paremmasta paikasta.

New York

21.09.2015 saavuin myöhään illalla training schooliin. Huoneet ei olleet kummoiset ja sain huonekavereikseni itävaltalaisen, ranskalaisen ja ruotsalaisen tytön. Ruotsalaisen kanssa ystävystyimmekin aika hyvin loppujen lopuksi. Koulu kesti perjantaihin asti ja oli raskas, sillä päivät siellä olivat kahdentoistatunnin mittaisia. Opettajamme oli aivan ihana ja amerikkalaiset lait ja tavat melko naurettavia. 

Koululla opin amerikasta sen, että kenenkään pihalle ei saa mennä ilman lupaa ja jos menet niin hänellä on oikeus ampua sinut. Lasta ei saa ikinä jättää autoon hetkeksikään yksin. Kaikki on vaarallista ja lasten kasvatus onnistuisi parhaiten valkoisessa huoneessa lapsi käärittynä pakkopaitaan. Jos saat sairaskohtauksen niin kenelläkään ei ole velvollisuutta auttaa sinua ja useimmat eivät auta koska uhriin ei saa koskea ilman tämän lupaa ja moni pelkää lakisyytteitä. Ei pidä mennä tukehtumaan makkaranpalaseen.

Torstaina lähdimme viideksi tunniksi New York Cityyn. Lähdimme Iidan kanssa kaksin, sillä emme halunneet osallistua bussikiertueelle, koska molemmat olimme käyneet manhattanilla jo aikaisemmin. Kaikki oli kuten muistinkin. Henkeän salpaavan kaunista ja korkeaa.

Oi maa on niin kaunis

Voin sanoa sinulle Suomi, oi kotimaani kaunein, että ikävä tulee. Viimeisimmät viikot ovat olleet hyvästejä ja jäähyväisiä. Pelko on ollut vieraani rohkeuden tiellä, otan sitä kädestä kiinni ja mukaani, ehkä hyväksymme siellä jossain toinen toisemme, emmekä enää käännä katsettamme pois silloin kuin hätä on suurin vaan menemme läpi harmaan kiven ja väritämme tämän mustan maailmamme liituväreillä joita lapsen kätemme joskus pitelivät.